Jatkamme Mallan kanssa hyvin alkanutta lenkkeilyharrastusta. Eilen tuli yhtäkkiä sellainen fiilis, että nyt pitää päästä lenkille. Kummallista oli se, että kello oli jo yli yhdeksän illalla ja taivaalta pyrytti lunta. Mutta sää ei ole  meitä ennenkään pidätellyt joten tuumasta toimeen: lenkkeilyvermeet niskaan ja ovesta ulos tuiskuun. 

Tuulesta ja lumisateesta huolimatta ulkona ei ollut kylmä. Mallaa piti ensin vähän kannustaa liikkumaan nopeasti, sillä se on tottunut liikkumaan ulkona nenä maassa. Jonkin ajan kuluttua se kuitenkin muisti homman jujun ja juoksikin loppumatkan niin reippaasti, ettei omistaja meinannut pysyä edes perässä. :D Ajankohdan ja sään vuoksi muita ihmisiä ei ollut paljoa liikkeellä, joten saimme juosta aivan rauhassa. Taisimme näyttää aika hassulta, kun taivaalta pyryttävä lumi tarttui verkkatakkiini ja karvapipooni sekä Mallan turkkiin. :D Olimme ihan lumesta märkiä kotona, mutta hauskaa oli. Unikin tuli nopeasti lenkin jälkeen.

  

Sohvaperunani ennen tämän päivän lenkkiä.

 

Tänään koulun jälkeen lämmin ilma ja auringonpaiste suorastaan pakottivat lenkkipolulle. Juoksimme tällä kertaa hieman pidemmän lenkin. Oli jälleen oikein mukavaa ja bongasimme toisenkin lenkkeilijän koiran kanssa. 

Tästä se kunto vähitellen kohoaa. Nyt vain toivotaan, että saisin ostettua valjaat, vetovyön ja -narun keväämmällä, jotta päästäisiin kunnolla koirajuoksun makuun.

  

Olen ollut Mallan kanssa erityisen paljon viimeiset pari päivää ja nauttinut viimeisistä vapaapäivistä. Loma meni kyllä aivan liian nopeasti. Harmi vain, että muutamat koulutyöt, joiden täytyy olla valmiina piakkoin, ovat jääneet toiseksi Mallan kanssa touhuamiselle. Kohta on äidinkielen koekin, apua! Harmi vain, että tokoliikkeiden treenaaminen on paljon hauskempaa kuin kokeisiin lukeminen. :D Täytyy kuitenkin yrittää jaksaa niihinkin panostaa.

Kävin tänään Mallan kanssa järven jäällä. Aurinko paistoi taas kauniisti  ja oli lämmintä. Piti vain välillä varoa hiihtäjiä ja pilkkijöitä, jotka kaunis sää oli myös huokutellut ulos. :)

Loppuun perus pärstäkuva tältä päivältä.

 

Kevät tulee jo kohisten! Minun ja Mallan aamulenkin aikaan (6-7 aamulla) on jo valoisaa ja aurinko paistaa kirkkaasti. Katolta tippuu lunta ja ränneissä virtaa vettä.

Mallan 10-kuukautissynttärit lähestyvät kovaa vauhtia. Ei ole meidän tyttö pieni enää. Täysin sisäsiistiksikin sitä voi jo sanoa, sillä vahinkoja ei ole tapahtunut moniin viikkoihin. :) Viime aikoina ollaan treenailtu entistä kunnianhimoisemmin ja Malla oppii mukavasti, kunhan toistoja on riittävästi. Tietysti ollaan myös tehty pitkiä kevätlenkkejä metsiin ja koirapuistoon. Malla on saanut irrotella vapaanakin, sillä luoksetulo on hyvin hallussa. :)

Kuvia:

 

Kuulin muuten, että meidän lähipuistossa on liikkeellä kennelyskää, joten me ei varmaan ainakaan pariin päivään käydä siellä. Pitää keksiä jotain muuta siksi aikaa.

Minulla oli tuossa vuosi sitten todella kova lenkkeilyinnostus, joka kuitenkin hiipui ajan myötä. Varsinkin talven pimeimpänä aikana joulukuusta tammikuuhun oli todella paha kaamosväsymys. En oikeasti meinannut jaksaa tehdä mitään. Mutta nyt, kun aurinko alkaa paistaa enemmän, tulee heti paljon energisempi olo. :) Päätin sitten herätellä tuota juoksuinnostusta ja luonnollisesti otin kaveriksi Mallan.

Ensimmäisen juoksulenkkimme teimme viime lauantaina. Ehkä noin pari kilometriä juoksimme silloin. Malla ei normaaleilla hihnalenkeillä turhaan kiirehdi, vaan kulkee yleensä nenä maassa. Siispä sitä piti aluksi vähän kannustaa juoksemaan, mutta se hoksasi jujun aika nopeasti. Kehuin sitä siis silloin, kun se juoksi edelläni ja veti vähän. Menomme oli siis vähän kuin canicrossia, mutta vetovyön tilalla oli tavallinen talutin (koska emme vielä omista vetovyötä). Tuontyyliseen juoksemiseen yhdistin käskyn "juostaan".

Tänään koulun jälkeen sää oli jälleen täydellinen, ja se oikein kutsui lenkkipoluille. Kun sidoin luottolenkkareitani jalkaan, Malla taisi arvata minne olimme matkalla, sillä se alkoi heti suorastaan pomppia innosta. Juoksimme tällä kertaa vähän pidemmän lenkin Syynimaalta Pyykösjärven kautta Kaijonharjuun ja takaisin. Arvioisin matkan pituudeksi noin 3-4 kilometriä. Malla juoksi nyt paljon innokkaammin ja tuntui jo tajunneen juoksemisen idean. Annoin se kuitenkin välillä pysähtyä haistelemaan.

Paluumatkalla kävelimme yliopistoalueen läpi. Väkeä oli melkoisesti liikkeellä siihen aikaan, eikä juoksemisesta tullut oikein mitään. Siinä kävellessämme opetinkin Mallalle uuden käskyn tuon "juostaan" rinnalle: "Nyt kävellään" (eli Malla kävelee rauhassa ja vetämättä vierelläni). Kätevää, jos kesken juoksulenkin joutuukin keskelle ihmispaljoutta. :D

Nyt parin juoksulenkin jälkeen voisin jo sanoa, että tästä tulee meille rutiini. Omistajalla kunto kohoaa ja Malla on kotiinpaluun jälkeen mukavan väsynyt. Jää minullekin vähän luppoaikaa.

 

 

Tänään on ollut kiva päivä. Ensimmäisellä tunnilla koulussa oli biologian valinnaista, aiheena koirat. Meidän piti tunnistaa eri koirarotuja ja pääsin loistamaan, koska olin suunnilleen ainoa, joka tunnisti ne. :D Siellä oli ainakin rottweiler, whippet, weimarinseisoja ja tiibetinspanieli. Tänään oli myös vanhojentanssit ja pääsimme vähän aikaisemmin kotiin.

Heti koulun jälkeen lähdin Mallan kanssa ulos. Menimme ensin puoleksi tunniksi koirapuistoon, minkä jälkeen heitimme kahden tunnin kävelylenkin. Olenkin ollut erireipas tänään. Sää oli mukava, vaikka välillä tuprutti todella kovasti lunta. Lämpötila oli siinä nollan paikkeilla.

No, tietenkin siellä metsässä samoilun jälkeen omistaja suurinpiirtein pyörtyy väsymyksestä sohvalle ja Malla hyörii innokkaasti ympärillä ja katse selvästi kysyy "mitä me seuraavaksi tehdään?" Yritäppä siinä sitten keksiä koiralle tekemistä, kun Malla ratkaisee kaikki älypelit muutamassa minuutissa. Minä saan olla ihan yhtenään keksimässä uusia. :D

Menen nyt nukkumaan, että huomenna jaksaa taas lähteä Mallan kanssa ulkoilemaan.