Jatkamme Mallan kanssa hyvin alkanutta lenkkeilyharrastusta. Eilen tuli yhtäkkiä sellainen fiilis, että nyt pitää päästä lenkille. Kummallista oli se, että kello oli jo yli yhdeksän illalla ja taivaalta pyrytti lunta. Mutta sää ei ole  meitä ennenkään pidätellyt joten tuumasta toimeen: lenkkeilyvermeet niskaan ja ovesta ulos tuiskuun. 

Tuulesta ja lumisateesta huolimatta ulkona ei ollut kylmä. Mallaa piti ensin vähän kannustaa liikkumaan nopeasti, sillä se on tottunut liikkumaan ulkona nenä maassa. Jonkin ajan kuluttua se kuitenkin muisti homman jujun ja juoksikin loppumatkan niin reippaasti, ettei omistaja meinannut pysyä edes perässä. :D Ajankohdan ja sään vuoksi muita ihmisiä ei ollut paljoa liikkeellä, joten saimme juosta aivan rauhassa. Taisimme näyttää aika hassulta, kun taivaalta pyryttävä lumi tarttui verkkatakkiini ja karvapipooni sekä Mallan turkkiin. :D Olimme ihan lumesta märkiä kotona, mutta hauskaa oli. Unikin tuli nopeasti lenkin jälkeen.

Sohvaperunani ennen tämän päivän lenkkiä.

Tänään koulun jälkeen lämmin ilma ja auringonpaiste suorastaan pakottivat lenkkipolulle. Juoksimme tällä kertaa hieman pidemmän lenkin. Oli jälleen oikein mukavaa ja bongasimme toisenkin lenkkeilijän koiran kanssa. 

Tästä se kunto vähitellen kohoaa. Nyt vain toivotaan, että saisin ostettua valjaat, vetovyön ja -narun keväämmällä, jotta päästäisiin kunnolla koirajuoksun makuun.